🎧 Kuuntele kirjoitus alta! Tekoälyfoorumi julkaisee kaikki jutut myös audiona. Kuuntele milloin vain, missä vain – vaikka puhelimen näyttö lukittuna.
Tekoälyn ympäristövaikutukset puhuttavat
Viime aikoina olen törmännyt useisiin keskusteluihin tekoälyn, erityisesti kielimallien, kuten ChatGPT:n aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Yleinen huolenaihe kiteytyy usein kysymykseen: kuinka paljon enemmän yksi ChatGPT-kysely kuluttaa energiaa verrattuna esimerkiksi tavalliseen Google-hakuun?
Tekoälyn käytön ympäristövaikutusten tarkastelu on äärimmäisen tärkeää, mutta keskustelussa on tärkeää myös suhteuttaa näitä vaikutuksia arjen muihin digitaalisiin toimintoihin.
Kuinka paljon energiaa tekoäly todella kuluttaa?
Keskimääräisten arvioiden mukaan eri digitaalisten palveluiden energiankulutus näyttää tältä:
Yksi ChatGPT-kysely: noin 3 Wh
Yksi Googlen haku: noin 0,3 Wh
Yksi tunti Netflixin katselua: noin 900 Wh (vastaa noin 300 ChatGPT-kyselyä)
Huomionarvoista on, että esimerkiksi videoiden suoratoisto tai Netflixin käyttö herättävät harvoin vastaavaa huolta energiankulutuksesta kuin tekoälyn hyödyntäminen, vaikka niiden kulutus on monissa käyttötapauksissa merkittävästi suurempi.
Kielimallien vedenkulutus – paljon vai vähän?
Kielimallit ja niiden vaatimat datakeskukset kuluttavat runsaasti vettä, erityisesti jäähdytykseen. Tämä kulutus kannattaa kuitenkin suhteuttaa muuhun päivittäiseen vedenkäyttöön:
20–50 ChatGPT-kyselyä: noin 500 ml vettä (yhden vesipullon verran)
1 tunnin Zoom-palaveri: noin 1 720 ml vettä (vastaa noin 57 ChatGPT-hakua)
10 minuutin 4K-videon katselu: noin 2 580 ml vettä (vastaa noin 86 ChatGPT-hakua)
Yhden hampurilaisen tuotanto: noin 2 400 litraa vettä (vastaa jopa 84 000 ChatGPT-hakua)
Suosi kokonaisvaltaista lähestymistapaa
Kun puheenaiheena on tekoälyn ympäristövaikutukset, siinä keskitytään helposti yksittäisten toimintojen tarkasteluun, vaikka kokonaisvaltaisempi lähestymistapa olisi usein hyödyllisempi. Olen aikaisemminkin todennut ja toistan sen jälleen: tärkein kysymys ei ole se, pitäisikö tekoälyä käyttää, vaan miten ja mihin sitä kannattaa käyttää.
Esimerkiksi kevyt toimistotyö kuluttaa energiaa noin 20–30 W tunnissa yli perusaineenvaihdunnan. Mikäli tekoälyn avulla voimme vähentää päivittäistä työaikaa vaikkapa kahdella tunnilla, energiansäästö voisi olla jopa 40–60 Wh päivässä. Näin 13–20 ChatGPT-kyselyä päivässä voisi olla energiaa säästävämpi ratkaisu kuin näiden samojen asioiden selvittäminen manuaalisesti.
Olennaista ei ole, pitäisikö tekoälyä käyttää, vaan miten ja mihin sitä käytetään.
Tiedon tulkinnassa on tärkeää erottaa suora ja epäsuora vedenkulutus
On myös hyvä huomioida, että laskelmat ChatGPT-hakujen energiankulutuksesta ja vedenkäytöstä sisältävät sekä AI-mallien koulutusvaiheen että itse yksittäiset haut. Datakeskusten suora vedenkäyttö edustaa kuitenkin vain noin 15 % kokonaismäärästä. Pelkän suoran datakeskuskulutuksen valossa esimerkiksi yhden tunnin Zoom-tapaaminen voisi vastata jopa 1 030 ChatGPT-hakua.
Ympäristövaikutuksia arvioidessamme onkin kriittistä suhteuttaa tekoälyn käyttö arjen muihin digitaalisiin palveluihin ja löytää oikea balanssi hyötyjen ja ympäristökuormituksen välillä.
Keskeiset viitatussa artikkelissa käytetyt lähteet
Piditkö tästä artikkelista? Tilaa ilmoitukset uusista Tekoälyfoorumin julkaisuista suoraan sähköpostiisi. Arvostamme myös valtavasti, mikäli jätät meille arvostelun Googlessa. Kiitos. 💙
Kommentare