🎧 Kuuntele kirjoitus alta! Tekoälyfoorumi julkaisee kaikki jutut myös audiona. Kuuntele milloin vain, missä vain – vaikka puhelimen näyttö lukittuna.
Lue tiivistelmä
Suomen Lehdistö julkaisi 13.3.2025 kattavan selvityksen "Listasimme suomalaisten toimitusten kiinnostavimmat tekoälyratkaisut", jossa kartoitettiin tekoälyn käyttöä suomalaisissa toimituksissa. Tekoälyfoorumille koostetussa yhteenvedossa tarkastelemme, miten suomalaiset mediatalot hyödyntävät tekoälyä journalistisessa työssä ja lukijakokemuksen parantamisessa.
Tekoäly toimitustyön tehostajana
Erityisen pitkälle tekoälykehityksessä on edennyt Viestimedia, jonka Renki-työkalu sisältää jo 25 eri toimintoa. Viestimedian arvion mukaan työkalu on tehostanut toimitustyötä 20 prosenttia ajassa mitattuna. Renki auttaa oikoluvussa, somepostauksien luonnostelussa, juttujen ideoinnissa ja jopa analysoi jutun tilauspotentiaalia. Seuraavaksi työkalun kehitysputkessa on myös ominaisuus, joka kertoo, kannattaako juttu laittaa maksumuurin taakse vai ei.
Alma Median toimituksissa on taas käytössä lähes 20 tekoälytyökalua. Suosituimpia ovat otsikointityökalu, litteroiva äänikaveri ja oikolukeva kielikaveri. Iltalehdessä ja Kauppalehdessä käytettävä otsikkotyökalu luo ensin 20 juttuun sopivaa otsikkovaihtoehtoa, joista toimittaja voi valita parhaimman.
Yleisradion YleGPT on jokaisen yleläisen henkilökohtainen tekoälyassistentti. Hieman alle puolet Ylen journalisteista käyttää työkalua viikoittain. Suosituin YleGPT:n apuri on Kapulakielipoliisi, toiseksi suosituin otsikoiden generointi ja kolmanneksi suosituin Korttijuttuvelho, joka auttaa tarinankerronnassa.
Tunneanalyysista automatisaatioon
Yksi kiinnostavimmista sovelluksista on Iltalehden Tunnetyökalu, joka analysoi juttujen otsikoiden ja alaotsikoiden perusteella, millaisen tunnetilan juttu todennäköisesti herättää lukijassa.
Iltalehden keräämän datan mukaan inspiroivat artikkelit sitouttavat tilaajia parhaiten – näistä artikkeleista tilaajiksi tulleiden lukijoiden joukosta vain puolet perui tilauksensa seuraavan kuuden kuukauden aikana. Lisäksi hyödylliset ja rakentavat jutut osoittautuivat tehokkaimmiksi uusien tilausten hankinnassa suhteessa niiden lukijamääriin. Nämä havainnot ovat auttaneet kyseenalaistamaan alan perinteistä käsitystä siitä, että ainoastaan negatiiviset uutiset myyvät.
Sanoman uutismedioissa tekoäly on valjastettu niin kutsutuksi "Vahtikoiraksi", joka seuraa eri lähteitä, kuten kunnallisen päätöksenteon asiakirjoja, ja nostaa mahdollisesti uutisarvoisia asioita toimituksille tiedoksi. Vahtikoira-työkalu on löytänyt uutisia, jotka olisivat muuten jääneet huomaamatta.
Bauer Medialla on taas keskitytty radiouutissisältöjen automaatioon tekoälyn avulla. Bauer Media on STT:n kanssa muun muassa kloonannut innovaatiojohtajansa äänen radiouutisiin. STT tuottaa helposti ääneen luettavia sähkeitä, jotka tekoäly lukee Bauer Median 11 radiokanavalle. Yleisötutkimuksen mukaan yli 80 prosenttia kuulijoista pitää tekoälyääntä uutisiin sopivana ja uskottavana.
Kansainvälistyminen ja kielirajat ylittävä journalismi
A-lehdet on hyödyntänyt tekoälyä kansainvälistymisessään. Englanniksi käännetty Kotona.com-sivusto on avaus uudelle markkina-alueelle. Tekoäly ei vain käännä tekstiä suomesta englanniksi, vaan myös stilisoi tekstin englannin kielelle sopivaksi muuttaen esimerkiksi välimerkit kielen konventioiden mukaisiksi.
YLE puolestaan palvelee Suomessa asuvia vieraskielisiä Tekstittelijä- ja Kääntelijä-työkaluilla. Työkalujen avulla suomenkielisiä uutisvideoita voidaan tekstittää esimerkiksi ukrainaksi ja artikkeleita kääntää eri kielille.
Lukijaa palvelevat tekoälysovellukset
Tekoälyä käytetään myös suoraan lukijoita palvelevissa sovelluksissa. Tekniikan Maailman TM Tuuma vastaa lukijan kysymyksiin sen perusteella, mitä lehdessä on kirjoitettu viimeksi kuluneiden noin 7 vuoden aikana. Palvelu pystyy esimerkiksi taulukoimaan kahden automallin ominaisuuksia vertailua varten.
Tekoäly on osoittautunut tehokkaaksi myös uutissisältöjen tiivistämisessä. Sanoman uutismedioissa tekoäly luo juttujen pääpointeista tiivistelmiä, joiden pohjalta Helsingin Sanomat on alkanut julkaista päivittyvää audiokoostetta. Tietyille lukijaryhmille mahdollisuus saada tiedot nopeasti on erityisen arvokasta.
Tekoälyfoorumi inspiroitui uutissisältöjen tiivistämisestä siinä määrin, että mekin julkaisimme tämän jutun alussa kätevän tiivistelmän, joka on Clauden tekemä.
Alma Mediassa on kehitetty tietovisatyökalu, jolla voi luoda visailuja artikkelien pohjalta. Toimittaja voi syöttää artikkelin työkaluun, joka luo tietovisan, tai luoda uutisvisan valitun Alman brändin sisällöistä rajatulla aikajaksolla ja teemalla.
Tekoäly sisällöntuottajana – kokeilusta valtavirtaan
Tekniikka&Talous-lehti on kahden vuoden ajan julkaissut eri kielimallien kirjoittamia kolumneja, joissa tekoäly saa pohdiskella aiheita itsenäisesti toimittajan antamien kevyiden ohjeiden pohjalta. Googlen Gemini-mallin tekstejä julkaistaan jopa täysin editoimattomina. Nämä tekoälykolumnit keräävät yllättäen suunnilleen saman verran lukijoita kuin ihmisten kirjoittamat, vaikka lukijamäärät ovat molemmissa melko pieniä ja riippuvat eniten aiheen kiinnostavuudesta.
Tämä paikallinen kokeilu on osa laajempaa kehitystä. Teknologia-asiantuntija Alasaarelan mukaan vuonna 2024 yli puolet verkkoisisällöstä oli tekoälyn tuottamaa, ja kuluvana vuonna ennuste on jopa 90 prosenttia. Mediayhtiöiden suurimpana haasteena onkin nyt erottautua massasta laadukkaalla sisällöllä – olipa sen takana ihminen, tekoäly tai näiden harkittu yhteistyö.
Yhteenveto: tekoäly on jo vakiintunut osaksi toimitustyötä
Suomalaisten mediatalojen kokemukset tekoälystä ovat pääosin positiivisia. Tekoäly on nähty työkaluna, joka tehostaa ja monipuolistaa journalistista työtä, ei uhkana, joka korvaisi toimittajat. Lähes kaikissa tekoälysovelluksissa korostetaan ihmisen ja koneen yhteistyötä: tekoäly tuottaa pohjan, jota ihminen jalostaa ja valvoo.
Merkittävää on myös se, että tekoäly on auttanut haastamaan vanhoja käsityksiä journalismista. Iltalehden tunneanalyysityökalu on esimerkiksi osoittanut, että positiiviset ja hyödylliset sisällöt voivat olla liiketoiminnallisesti kannattavampia kuin negatiiviset uutiset.
Suomen lehdistön tekemä selvitys osoittaa, että tekoäly on suomalaisissa toimituksissa integroitu laaja-alaisesti ja monin osin onnistuneesti toimitusprosesseihin – litteroinnista ja oikoluvusta aina juttujen ideointiin ja jakeluun. Vaikka kehitys on ollut nopeaa, puhumme vasta tekoälyn käytön alkuvaiheista suomalaisessa journalismissa. Tulevaisuudessa tullaan näkemään yhä personoidumpia, adaptiivisempia ja monipuolisempia tekoälyratkaisuja mediayhtiöiden ja yleisön hyödyksi.
Artikkelin linkit ja lähteet
Piditkö tästä jutusta? Tilaa ilmoitukset uusista Tekoälyfoorumin julkaisuista suoraan sähköpostiisi. Arvostamme myös valtavasti, mikäli jätät meille arvostelun Googlessa. Kiitos. 💙
Comments