🎧 Kuuntele kirjoitus alta! Tekoälyfoorumi julkaisee kaikki jutut myös audiona. Kuuntele milloin vain, missä vain – vaikka puhelimen näyttö lukittuna.
Kasvuriihi-hankkeen loppuraportti esittää 41 ehdotusta talouskasvun vauhdittamiseksi ja yritystoiminnan uudistamiseksi. Raportin keskeisimmät suositukset keskittyvät erityisesti yritysten uudistumisen tukemiseen, ja se sisältää kappaleen myös tekoälyyn liittyen – löydät sen tiivistettynä tästä uutisesta.
Mikä kasvuriihi-hanke?
Valtioneuvostn Kasvuriihi-hanke on syksyllä 2024 käynnistetty työryhmä, jonka tavoitteena oli tunnistaa konkreettisia keinoja Suomen talouskasvun vauhdittamiseksi ja yritystoiminnan uudistamiseksi. Pääministeri Petteri Orpon asettamaa hanketta johti Varman toimitusjohtaja Risto Murto, ja sen työ keskittyi erityisesti yritysrakenteen uudistamiseen, investointien houkuttelemiseen sekä osaamisen ja pääomamarkkinoiden kehittämiseen.
Työryhmä esitti 41 toimenpide-ehdotusta, jotka kattavat muun muassa kasvuyritysten toimintaedellytysten vahvistamisen, vihreän siirtymän investoinnit sekä puolustusteollisuuden kasvumahdollisuudet. Lisäksi raportissa korostetaan tekoälyn ja tutkimus- ja kehityspanostusten merkitystä tuottavuuden kasvattamisessa. Hallitus käsittelee raportin suosituksia maaliskuussa ja huhtikuun puoliväliriihessä.
Tekoälyn rooli Kasvuriihi-hankkeen loppuraportissa
Tekoäly ja datatalous nähdään Kasvuriihi-hankkeen 28.3.2025 julkaistussa loppuraportissa keskeisinä tekijöinä Suomen talouskasvun vauhdittamisessa ja tuottavuuden parantamisessa. Vaikka suomalaisilla yrityksillä on vahvat perustaidot digitalisaation hyödyntämisessä, tekoälyä käytetään pääosin nykyisten prosessien tehostamiseen, eikä vielä laajasti uusien liiketoimintamallien tai innovaatioiden kehittämiseen.
"Osaaminen ja osaajat on tekoälyn käyttöönottoon liittyen keskeinen pullonkaula. Ilman osaamista tekoälyä ei oteta käyttöön, eikä siihen liittyviin mahdollisuuksiin päästä käsiksi."
Suomella on kuitenkin potentiaalia nousta tekoälyssä ja siihen liittyvissä teknologioissa, kuten kvanttilaskennassa ja kestävän laskentakapasiteetin kehittämisessä, kansainväliseksi edelläkävijäksi. Erityisenä haasteena nähdään tekoälyosaamisen puute, joka estää laajamittaisen käyttöönoton sekä yrityksissä että julkisella sektorilla. Myös tekoälyä hyödyntävien innovaatioiden skaalaamiseen tarvitaan lisää panostuksia.
Raportissa nostetaan esiin kaksi keskeistä ehdotusta, joilla tekoälyn käyttöönottoa voitaisiin edistää Suomessa:
Ehdotus 1: Tekoälyosaamisen ja käyttöönoton vahvistaminen (Ehdotus 3.16) – "Osaaminen ja osaajat on tekoälyn käyttöönottoon liittyen keskeinen pullonkaula"
Tekoälystä saatavan hyödyn maksimoimiseksi raportti ehdottaa kattavaa koulutusohjelmaa, joka parantaisi työikäisen väestön tekoälytaitoja sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Esimerkkinä mainitaan Tanskan malli, jossa miljoona kansalaista koulutetaan tekoälyn perusteisiin.
Lisäksi raportissa korostetaan yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistämistä, jotta huippututkijat ja osaajat saataisiin paremmin osaksi kotimaista yrityskenttää. ELLIS-instituutti ja LUMI-superlaskentakeskus voisivat toimia tärkeinä osaajakeskittyminä.
Tekoälyn käyttöönottoon tarvitaan myös pitkäjänteisiä rahoitusmalleja sekä innovaatioekosysteemejä, joissa yritykset, tutkimuslaitokset ja sijoittajat voivat kehittää uusia ratkaisuja. Keskitetyt ekosysteemit, kuten pääministerin johtamat pyöreän pöydän keskustelut tai Singaporen kaltaiset valtiolliset innovaatiokeskukset, nähtiin mahdollisina toimintamalleina.
Ehdotus 2: Suomen aseman vahvistaminen tekoälylainsäädännössä (Ehdotus 3.17)
Raportti esittää, että Suomesta tulisi Euroopan tason edelläkävijä tekoälyn ja datatalouden sääntelyssä. Selkeät lainsäädännölliset puitteet voisivat nopeuttaa tekoälyn käyttöönottoa ja houkutella teknologiayrityksiä investoimaan Suomeen.
Keskeisenä toimenpiteenä ehdotetaan sääntelyn testialustoja (regulatory sandbox), joiden avulla uusia tekoälypohjaisia liiketoimintamalleja voidaan kehittää turvallisesti. EU:n tekoälyasetuksen tulkintaan suhtaudutaan raportissa kriittisesti, ja sen käytännön toteutusta tulisi Suomessa selkeyttää.
Esimerkiksi terveydenhuollossa tekoälyn rooli on epäselvä, sillä eri hyvinvointialueet ovat tehneet erilaisia tulkintoja sen käytöstä potilastyössä. Kansallisten linjausten yhtenäistäminen voisi nopeuttaa tekoälyn käyttöönottoa ja säästää merkittävästi julkisia resursseja.
Raportti painottaa, että Suomen tulee vaikuttaa aktiivisesti EU-tason tekoäly- ja datasääntelyyn, jotta kotimaiset toimijat voivat hyödyntää tekoälyä kilpailukykyisesti.
Kasvuriihi-hankkeen mukaan tekoälyn hyödyntäminen edellyttää sekä osaamisen kehittämistä että ennakoivaa sääntely-ympäristöä. Toteutuessaan ehdotukset voisivat tehdä Suomesta tekoälyteknologian edelläkävijän ja vauhdittaa maan talouskasvua merkittävästi.
Comments