🎧 Kuuntele kirjoitus alta! Tekoälyfoorumi julkaisee kaikki jutut myös audiona. Kuuntele milloin vain, missä vain – vaikka puhelimen näyttö lukittuna.
"Enää ei tarvitsekaan kysyä, voiko tekoäly tehdä valokuvamaisia kuvia, vaan kysymys on enää siitä, milloin ne ovat täysin erottamattomia aidosta.", kirjoittaa tekoälyyn ja visuaaliseen ilmaisuun erikoistunut asiantuntija Antti Heikkilä.
Antti Heikkilä jakaa LinkedIn'ssä aktiivisesti tekoälyllä luotuja kuvasarjoja, joista hän pyytää yleisöä etsimään virheitä. Reaktiot ovat yllättäneet Heikkilän. Mitä virheitä sinä löydät näistä kuvista?
Kuinka realistisia tekoälyllä luodut kuvat oikeasti ovat?
Tekoälyllä luotujen kuvien realismi ja niiden tunnistettavuus herättävät keskustelua. Voiko tekoälykuva huijata ihmistä? Mistä tunnistaa tekoälyllä tehdyn kuvan? Nämä kysymykset nousivat esiin, kun jaoin LinkedInissä tekoälyllä generoidun kuvasarjan suomalaisesta mökkimaisemasta. Pyysin ihmisiä etsimään siitä virheitä: "Sanokaa yksikin virhe, joka paljastaisi tämän tekoälyn tekemäksi. Mä en nimittäin löydä mitään.". Yleisön reaktio yllätti minut täysin.
"Yleisimmät kommentit keskittyivät yhteen asiaan: kuvissa esiintyvät ihmiset olivat liian iloisia."
Näillä sanoilla aloitin LinkedIn-postauksen, jossa jaoin käsittelemättömiä tekoälykuvia "suomalaisista mökkimaisemissa". Postaus sai lähes 500 reaktiota, 450 kommenttia ja 180 000 näyttökertaa. Yleisimmät kommentit keskittyivät yhteen asiaan: kuvissa esiintyvät ihmiset olivat liian iloisia. Ei siis sormien lukumäärään tai muuhun ilmiselvään asiaan.
Tämän jälkeen olen arkisin klo 6:45 julkaissut tekoälykuvia ”etsi virheet” -teemalla, ja keskustelu käy edelleen vilkkaana. Kommenttien perusteella monelle tekoälykuvat menisivät läpi normaalissa kuvavirrassa ja vasta tarkemmalla syynillä niistä alkaa löytää epäluonnollisia yksityiskohtia.
Tekoälykuvien tyypillisimmät virheet
Vaikka tekoälykuvat ovat kehittyneet nopeasti, niissä on kommenttien pohjalta edelleen tyypillisiä virheitä, joista ne voidaan tunnistaa:
Usein ihon tekstuuri on epäluonnollisen tasainen ja kuvan terävyys vaihtelee tavalla, joka ei vastaa kameran optiikkaa.
Myös valaistuksessa on ristiriitoja, esimerkiksi ulkokuvassa kohde voi näyttää sisätilassa valaistulta.
Joskus kasvonpiirteet toistuvat, eli samaan kuvaan voi tulla useampi toisiaan muistuttava henkilö.
Tavallista on myös, että AI:n luomissa kuvissa henkilö erottuu taustasta liian selkeästi, mikä tekee kuvasta luonnottoman. Henkilö saattaa olla kauttaaltaan tarkka ja siksi erottuu poikkeuksellisen paljon taustastaan ja näyttää epäaidolta.
Toisessa postauksessa esitin kaksi kuvaa ja kysyin, että onko toinen niistä valokuva. Kuvat olivat hieman erilaisia, koska ne oli tehty eri tekoälyillä: Imagenilla ja Fluxilla. Iso osa ihmisistä piti Imagenilla tehtyä, käsittelemätöntä kuvaa valokuvana. Tämä kertoo, että tietyt AI-työkalut pystyvät jo nyt tuottamaan lähes täysin realistisia kuvia.
Onko tässä kuvassa tekoälyllä tehtyjä kuvia vai mahdollisesti niin kutsuttuja kuvapankkikuvia?
Tekoälytehosteiset kuvageneraattorit
Olen testannut useita tekoälypohjaisia kuvageneraattoreita, ja jokaisella niistä on oma tunnistettava jälkensä:
Koulutin Fluxilla itsestäni, koirastamme ja kuvitteellisesta tuotteesta AI-malleja, jotka voi promptata erilaisiin tilanteisiin ja ympäristöihin. Jälki on hyvää, vaikkakin vähän vahamaista. Flux on kuitenkin selkeästi monipuolisin kuvien luomisen ja muokkaamisen kannalta.
Recraftilla saa realistista jälkeä ja siinä on tyyliin liittyviä hyödyllisiä esiasetuksia, mutta on muokattavuudeltaan rajallisempi.
Magnificilla puolestaan voi luoda jättikokoisia kuvia ja omiin kuviin saa promptattua esimerkiksi uuden tekstuurin.
Imagen on tällä hetkellä suosikkini realismin promptaamisessa ja olen käyttänyt sitä eniten linkkaripostauksissani.
Kuvien generointiin on valtava määrä työkaluja ja jokaisessa on oma, usein tunnistettava, ominaisjälkensä. Kukapa ei tunnistaisi esimerkiksi DALL-E:lla (ChatGPT:n kuvageneraattori) tehtyä kuvaa. Tekoälyn luomien kuvien laadussa on siis selviä eroja, ja eri työkaluja kannattaa käyttää eri tarkoituksiin.
Löydät lyhyet kuvaukset ja linkit edellä mainituista työkaluista tämän kirjoituksen lopusta.
Miten ihmiset suhtautuvat tekoälyllä luotuihin kuviin?
On kiehtovaa seurata, kuinka eri ihmiset kokevat kohtaamansa tekoälykuvat.
Joillekin ne herättävät muistoja ja tunteita, kun taas toiset pitävät niitä epämiellyttävinä. Ilmiselvät virheet, kuten ylimääräiset sormet, ovat yhä harvinaisempia, mutta katsojat huomaavat, jos jokin tuntuu ”epäaidolta”.
Kokemus voi liittyä esimerkiksi valoon, ilmeisiin tai yksityiskohtien epäsuhtaan. Tai esimerkiksi kokemukseen siitä, että tekoälyhahmojen silmissä "kukaan ei katso takaisin". Monet eivät taas huomaan mitään outoa ja hyväksyvät kuvat empimättä. Tämä kehitys avaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia esimerkiksi markkinoinnissa ja taiteessa, mutta myös kysymyksiä siitä, miten visuaalista mediaa tulisi tulevaisuudessa arvioida.
Enää ei tarvitsekaan kysyä, voiko AI tehdä valokuvamaisia kuvia, vaan kysymys on enää siitä, milloin ne ovat täysin erottamattomia aidosta. Toisaalta voi kysyä, alammeko katsomaan tekoälykuvaa eri tavoin kuin valokuvaa. Silloin kyse ei ole sen erehtymättömästä valokuvamaisuudesta, vaan hyväksymme sen sellaisena kuin se on, omana kuvallisen ilmaisun muotonaan.
Tämä kysymys kiinnostaa minua enemmän.
Tietoa kirjoittajasta
Antti Heikkilä on tekoälyyn ja visuaaliseen ilmaisuun erikoistunut asiantuntija, jolla on vahva tausta luovassa työssä, johtamisessa ja yrittäjyydessä. Hän tutkii ja kehittää tapoja, joilla tekoäly voi rikastuttaa visuaalista kerrontaa ja kuvallista ilmaisua. Heikkilä yhdistää työssään teknologian ja luovuuden, luoden oivaltavia ja puhuttelevia visuaalisia sisältöjä tekoälyn avulla. Hän jakaa näkemyksiään tekoälyn ja kuvallisen ilmaisun risteyskohdista sekä opastaa, miten tekoäly voi toimia työkaluna luoville ammattilaisille.
Tietoa mainituista AI-kuvageneraattoreista
Kommentit